Asiaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan uusimisesta

Espoon kaupunki järjesti eilen asukastilaisuuden koskien Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan (Poke) uusimista. Alue on suuri, se käsittää yli kolmanneksen koko Espoon maapinta-alasta. Alueen väkimäärään (51 000) nähden olisi kuvitellut, että tilaisuus vetää kuulijoita paikalle hyvin runsaslukuisesti. Paikalla oli arviolta noin 200 ihmistä. Vastaava tilaisuus järjestetään vielä torstaina 11.2.2016 klo 18–20 Kalajärven Ruskatalolla.

Nykyinen Espoon pohjoisosien yleiskaava on vuodelta 1997. Ja koska se on jo lähes parikymmentä vuotta vanha, niin esimerkiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on valituksillaan Espoon kaupungin myöntämistä suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamispäätöksistä ajanut Espoon siihen tilanteeseen, että käytännössä poikkeamisluvin ei pohjoisosiin ole saanut rakentaa ilman 2000 neliömetrin tonttikokoa sitten vuoden 2010. Tilanteet on vahvistettu myös Korkeimman oikeuden päätöksellä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, etteivät maanomistajat voi rakentaa tonteilleen uudisrakennuksia ja toisaalta, etteivät he saa myöskään tonttejaan myydyksi, kun niiden arvot ovat ”mitättömät” rakennuskiellon alla. Kaupunki ei siis missään määrin enää pysty vastaamaan kehittyvän seudun haasteisiin nykyisen yleiskaavan puitteissa. Valitettavasti mekin, kuten aiemmin olen kirjoittanut, olemme saaneet tästä osamme ja kaupunki ystävällisesti yritti viimeiseen asti oikeusteitse saada poikkeamispäätökselle oikeutta. Mutta ei, emme saaneet rakentaa yli 1000 neliön tontille, jolle asutuksen keskellä ei juuri muuta käyttötarkoitusta keksi.

Nyt uusittavassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa tehdään maankäytön visio vuoteen 2050. Vision tavoitteena on löytää Espoon tahtotila seudun kehityksessä. Keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen alueella sekä nykyisten kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Yleiskaavalla pyritään vastaamaan kaupungin 2500 asunnon vuositavoitteeseen.

Tämän suunnittelutyön tukena kaupunki on hyödyntänyt paikallisten omakohtaisia kokemuksia, mutta varsin laihalla menestyksellä. Vuosi sitten keväällä kolme viikkoa auki olleessa kyselyssä kartoitettiin kaupunkilaisten mielipiteitä alueen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi vajaa 200 ihmistä koko alueen yli 50 000 asukkaasta. Mielestäni luku on surkea (0,4 %), vaikka kaupungin vikamiehet tällä eilen ylpeilivätkin. Kaupungin tiedotus asiassa on epäonnistunut täysin. Pääviestintäkanava heillä on ollut Länsiväylä-lehti, jonka jakelun osa tyrmää ”ei ilmaisjakelua” –tarralla, osa heittää suoraan lehdenkeräykseen ja loput vilkaisevat pikaisesti läpi. Kaupungin nettisivuilta on puolestaan hyvin vaikea löytää tietoa esimerkiksi asukastilaisuudesta. Ilmeisesti sinne ei väkeä olisi kaivattu? Tilaisuuden ikäjakauma oli myös mielenkiintoinen. Meitä nuoria paikalla oli kourallinen. Valtaosa oli iältään + 60v. Syykin lienee selvä, heillä on aikaa lukea Länsiväylää? Espoon kaupungin olisi syytä panostaa suuresti asian tiedottamiseen ja astua myös tähän päivään eri medioita käyttääkseen.

Jatkossakin suuri osa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava-alueen rakennusluvista tullaan hakeaan poikkeamisluvin. Tämä mietityttää minua suuresti, mikäli lähes vuoden kestäviin hakuaikoihin ei saada muutosta. Toisaalta mietityttää, kuinka osa kyläyhteisöistä omalla aktiivisuudellaan voi saada lähes mitä vain läpi. Toiminta näyttää hieman hämärältä, ei tasapuoliselta, ulospäin.

Kaupunki on koostanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan uusimisesta selkeähkön raportin sivuilleen. Sen pääset lukemaan täältä.