Espoon kaupunki järjesti eilen asukastilaisuuden koskien Espoon
pohjois- ja keskiosien yleiskaavan (Poke) uusimista. Alue on suuri, se käsittää
yli kolmanneksen koko Espoon maapinta-alasta. Alueen väkimäärään (51 000) nähden
olisi kuvitellut, että tilaisuus vetää kuulijoita paikalle hyvin runsaslukuisesti.
Paikalla oli arviolta noin 200 ihmistä. Vastaava tilaisuus järjestetään vielä
torstaina 11.2.2016 klo 18–20 Kalajärven Ruskatalolla.
Nykyinen Espoon pohjoisosien yleiskaava on vuodelta 1997. Ja koska se on jo
lähes parikymmentä vuotta vanha, niin esimerkiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
(ELY) on valituksillaan Espoon kaupungin myöntämistä suunnittelutarveratkaisu-
ja poikkeamispäätöksistä ajanut Espoon siihen tilanteeseen, että käytännössä
poikkeamisluvin ei pohjoisosiin ole saanut rakentaa ilman 2000 neliömetrin
tonttikokoa sitten vuoden 2010. Tilanteet on vahvistettu myös Korkeimman
oikeuden päätöksellä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, etteivät maanomistajat
voi rakentaa tonteilleen uudisrakennuksia ja toisaalta, etteivät he saa
myöskään tonttejaan myydyksi, kun niiden arvot ovat ”mitättömät”
rakennuskiellon alla. Kaupunki ei siis missään määrin enää pysty vastaamaan kehittyvän
seudun haasteisiin nykyisen yleiskaavan puitteissa. Valitettavasti mekin, kuten
aiemmin olen
kirjoittanut, olemme saaneet tästä osamme ja kaupunki
ystävällisesti yritti viimeiseen asti oikeusteitse saada poikkeamispäätökselle
oikeutta. Mutta ei, emme saaneet rakentaa yli 1000 neliön tontille, jolle asutuksen keskellä ei juuri muuta käyttötarkoitusta keksi.
Nyt uusittavassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa tehdään
maankäytön visio vuoteen 2050. Vision tavoitteena on löytää Espoon tahtotila
seudun kehityksessä. Keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen
eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen alueella sekä
nykyisten kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Yleiskaavalla
pyritään vastaamaan kaupungin 2500 asunnon vuositavoitteeseen.
Tämän suunnittelutyön tukena kaupunki on hyödyntänyt paikallisten
omakohtaisia kokemuksia, mutta varsin
laihalla
menestyksellä. Vuosi sitten keväällä kolme viikkoa auki olleessa kyselyssä
kartoitettiin kaupunkilaisten mielipiteitä alueen kehittämisestä. Kyselyyn
vastasi vajaa 200 ihmistä koko alueen yli 50 000 asukkaasta. Mielestäni
luku on surkea (0,4 %), vaikka kaupungin vikamiehet tällä eilen ylpeilivätkin. Kaupungin tiedotus asiassa on epäonnistunut täysin. Pääviestintäkanava
heillä on ollut Länsiväylä-lehti, jonka jakelun osa tyrmää ”ei ilmaisjakelua” –tarralla,
osa heittää suoraan lehdenkeräykseen ja loput vilkaisevat pikaisesti läpi. Kaupungin
nettisivuilta on puolestaan hyvin vaikea löytää tietoa esimerkiksi asukastilaisuudesta.
Ilmeisesti sinne ei väkeä olisi kaivattu? Tilaisuuden ikäjakauma oli myös
mielenkiintoinen. Meitä nuoria paikalla oli kourallinen. Valtaosa oli iältään +
60v. Syykin lienee selvä, heillä on aikaa lukea Länsiväylää? Espoon kaupungin olisi
syytä panostaa suuresti asian tiedottamiseen ja astua myös tähän päivään eri
medioita käyttääkseen.
Jatkossakin suuri osa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava-alueen
rakennusluvista tullaan hakeaan poikkeamisluvin. Tämä mietityttää minua suuresti,
mikäli lähes vuoden kestäviin hakuaikoihin ei saada muutosta. Toisaalta
mietityttää, kuinka osa kyläyhteisöistä omalla aktiivisuudellaan voi saada
lähes mitä vain läpi. Toiminta näyttää hieman hämärältä, ei tasapuoliselta, ulospäin.
Kaupunki on koostanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan uusimisesta selkeähkön
raportin sivuilleen. Sen pääset lukemaan
täältä.
